Martinlaakson uutisia 2010

MARTINLAAKSON
ASUKASYHDISTYS ry

ASUKASPALAUTE

Liittyminen
asukasyhdistykseen

Asukaskysely
Martinlaakson palveluista

KESKUSTELUFOORUMI

MARTINLAAKSON LINKIT
Pääsivu
Martinlaakson historiaa
Ajankohtaista
       Martinlaaksossa v. 2009
Edellisten vuosien
       tapahtumia
Päiväkodit, koulut
       ja oppilaitokset
Kaupungin palvelut
Martinmiilu
Konserttitalo Martinus
Martinlaakson kirjasto
Liikenne, kaupat ja
       kauppakeskukset
Yksityiset yritykset
Martinlaakson Huolto Oy
Martinlaakson
       voimalaitos
Martinlaakson apteekki
Sanomapaino Oy
Hansaprint Oy
Jaakko Pöyry Oy
VTI Technologies Oy
Vantaan Lähiönäyttämö

Martinlaakso 30-vuotta
Kuvakatsauksia
       Martinlaaksosta
Martinmarkkinat
Merkittäviä projekteja
       Martinlaaksossa
Martinlaakson F1-ajajat
Eräiden taloyhtiöiden
       vaiheita

Vantaan kaupungin sivut
Länsi-Vantaan uusi
       alueportaali
Vantaalla.info sivut

Liikenteen aikataulut
Jätehuolto (YTV)

Etsi tällä
tietoja Internetistä

AJANKOHTAISTA MARTINLAAKSOSTA VUONNA 2010

Tälle sivulle keräytyy tapahtumia Martinlaaksossa vuonna 2010!

Vantaan Sanomat 11.8.2010
Uusi kauppakeskus nousee Martinlaaksoon
Vanhoja, vääntyneitä ja ruosteisia raudoituksia, betoninkappaleita sekä monenlaista romua ja roinaa. Uteliaat ihmiset seuraavat purkutöiden edistymistä kevyen liikenteen sillalla. Kaivurit siirtelevät hajotettuja rakennuksen osia kuorma-autojen lavoille. Työn äänet kiirivät lähiympäristöön. Tontin laidalla suoja-aita saa pintaansa punaista maalia. Martinlaakson vanha ostoskeskus tulee tiensä päähän rautatie- ja linja-autoaseman välittömässä läheisyydessä.
Skanska rakentaa Citycon Oyj:lle uuden kauppakeskuksen, joka avataan vuoden kuluttua syyskuussa. Kauppakeskukseen tulee ainakin päivittäistavarakauppoja, pankkipalveluja, lounas-kahvilaravintoloita, kukkakauppa, optikkoliike, pesula, kampaamo ja kioski.
Martinlaakson tulevan maamerkin, 14-kerroksisen rakennuksen kahteen ensimmäiseen kerrokseen tehdään liiketilaa noin 7300 neliömetriä. Kellarikerrokseen rakennetaan parkkihalli 475 autolle. Kauppakeskuksen yläpuolelle rakennetaan 67 vapaarahoitteista omistusasuntoa.
Väistyvän ostarin purkutyöt ovat viivästyneet jonkin verran. –Purettavasta rakennuksesta löytyi enemmän asbestia kuin ennakkokartoituksessa oli havaittu. Asbestipurku on tehtävä aina ensin ennen varsinaista purkutyötä. Asbestipurkuun on käytetty enemmän aikaa kuin ennakoimme, kertoo työpäällikkö Niilo Takala Skanska Talonrakennus Oy:stä. Rakennuksen pitäisi olla purettu elokuun puolivälin jälkeen. Samoihin aikoihin sementti- ja rautaromu on kuljetettu pois työmaalta.
–Aikataulun mukaan alkaneet maanrakennustyöt jatkuvat kaivuu- ja louhintatöillä lokakuulle saakka ja täyttötyöt jatkuvat ensi kevääseen. Rakennuksen rungon elementtien asennus alkaa lokakuussa talon eteläpäästä. Kauppakeskushankkeen urakkasumma on noin 18,3 miljoonaa euroa.

Kaupunkilehti Vartti 30.6.2010 - Lukijoiden kommentit
Länsi-Vantaan palvelut
Länsi-Vantaalta siirretään hiljaisuudessa kaikki palvelut pois kaupunkilaisten ulottuvilta. Työ ja Elinkeino keskus on siirretty Myyrmäestä Tikkurilaan. Työttömältä menee päivän ruokaraha bussilipin hintaan.Palvelu on siirretty suhteettoman kauaksi. Samoin ollaan terveyskeskuksen palveluita lopettelemassa, sekä Katriinan sairaalasta, että Martinlaaksosta. Sosiaalitoimisto ja Kela siirtyivat myös hiljaisuuden vallitessa pois Martinlaaksosta.
Kaupunkilaisten palveluja kavennetaan kokoajan, ilman suurempaa meteliä. Eivätkö ihmiset huomaa tilannetta? Nyt täytyisi ehdottomasti saada palveluja myös Länsi-Vantaalle.
Kivistökin on kasvava paikka. Se tarvitsee oman terveyskeskuksen, koulu (onkin jo rakenteilla),sosiaali-sekä työllisyyspalvelut. Postit, kaupat ja apteekit. Kansalaisten verorahat menevät mihin? Noihin älyttömiin tien rakennuksiinko?
Liikenne on niin tukossa joka tiellä, ettei kohta pääse liikkumaan mihinkään suuntaan. Hyvältä näyttää! Liittäkää Vantaa Helsinkiin, voisi palvelutkin parantua! 12.6.2010 12:42 Jonna

Helsingin Sanomat 29.6.2010
Kehäradan tunnelityö muuttaa lentosuuntia Helsinki-Vantaalla
Lentomelu voi lisääntyä etenkin Kivistössä ja Martinlaaksossa
Kehäradan betonitunnelin rakentaminen vaikuttaa lentokoneiden nousu- ja laskusuuntiin Helsinki-Vantaalla juhannuksen jälkeen.
Korkeiden paalutuskoneiden käyttö rakennustyömaalla muodostaa lentoesteen kiitotiellä numero kolme, minkä takia nousu- ja laskuliikenne lisääntyy kiitotiellä numero yksi.
Kiitotie numero kolme on kokonaan suljettu öisin ja päiväaikaan silloin, kun näkyvyys on heikko.
Lentoonlähdöistä aiheutuva lentokoneiden melu voi lisääntyä erityisesti Martinlaaksossa ja Kivistön alueella.
Pohjoisen ja idän puoleisilla tuulilla kaikki laskeutuvat koneet käyttävät kiitotietä numero yksi, mikä voi aiheuttaa enemmän lentomelua Vantaanlaaksossa, Myyrmäessä ja Vapaalassa sekä Espoossa ja Kauniaisissa.
Lännen ja etelän puoleisilla tuulilla päiväsaikaan voidaan kiitotietä kolme käyttää nousuhin ja laskuihin normaalisti.
Poikkeusjärjestelyt alkavat juhannuksen jälkeen 28. kesäkuuta ja kestävät 23. heinäkuuta asti.

Liikenneviraston tiedote 11.6.2010
Kehä III -parannushankkeen ensimmäisen vaiheen lisäurakan työt käynnistyvät
Vantaankoski-Pakkala-välin urakka laajenee Kehä III:lla välille Raappavuorentie-Vantaankoski. Lisäurakan toteuttaa Niska & Nyyssönen ja siihen sisältyvät merkittävimmät työt ovat Kehä III:n oikaisu ja Myllymäen eritasoliittymä.
Lisäurakan toteuttajaksi on valittu jo Kehä III -parannushankkeen ensimmäistä vaihetta toteuttava urakointiliike, Niska & Nyyssönen. Sopimuksen arvo on 13,2 miljoonaa euroa. Urakka rahoitetaan Vantaan kaupungin lainarahoituksella. Työt aloitetaan kesäkuun aikana.
Niska & Nyyssönen laajentaa Kehä III -parannushankkeen ensimmäisen vaiheen työt nyt myös välille Raappavuorentie-Vantaankoski. Ensimmäinen vaihe sisälsi alun perin Hämeenlinnanväylän ja Kehä III:n liittymäjärjestelyjen uusimisen ja taso- ja liikennevaloliittymien korvaamisen eritasoliittymillä välillä Vantaankoski-Pakkala.
Vuosina 2010-2012 toteutettava lisäurakka käsittää Kehä III:n oikaisun, Myllymäen eritasoliittymän ramppeineen ja linja-autopysäkkeineen, Kehä III:n suuntaiset kevyenliikenteen väylät sekä Sanomatien rakentamisen Myllymäen eritasoliittymästä eteenpäin. Lisäksi urakan yhteydessä toteutetaan Kehärataprojektin Kehä III:n ylittävä ratasilta.
Kehä III on osa valtakunnallista E18-tietä. Tie yhdistää Etelä-Suomen kaupungit, satamat sekä lentoasemat ja toimii siten merkittävänä väylänä kotimaiselle sekä kansainväliselle liikenteelle. Kehä III on myös tärkeä pääkaupunkiseudun poikittaisliikenteelle. Se on yksi Suomen vilkkaimmista teistä.

Liikenneviraston tiedote 2.6.2010
Martinlaaksoon ja Ylästöön uudet kiertoliittymät
Martinlaaksoon ja Ylästöön rakennetaan kesän aikana kaksi kiertoliittymää. Muutokset liittyvät Liikenneviraston Kehä III -parannushankkeen ensimmäiseen vaiheeseen, jossa uusitaan Hämeenlinnanväylän ja Kehä III:n liittymän järjestelyt ja korvataan taso- ja liikennevaloliittymät eritasoliittymillä välillä Vantaankoski–Pakkala.
Uudet kiertoliittymät sijaitsevat Vantaanlaaksontien ja Martinlaaksontien risteyksessä sekä Vantaanlaaksontien ja Ylästöntien risteyksessä. Kiertoliittymien rakennustyöt alkavat viikolla 22, ja kiertoliittymät valmistuvat kesän 2010 aikana. Uudet kiertoliittymät sujuvoittavat liikennettä sekä lisäävät turvallisuutta. Niska & Nyyssönen toteuttaa työt.

Helsingin Sanomat 2.6.2010
Hansaprint siirtää Vantaan painon töitä Turkuun
Painotalo Hansaprint irtisanoo enintään 163 työntekijää Vantaalla ja Turussa. Syynä on se, että yhtiö keskittää aikakauslehtien ja muiden volyymituotteiden painamisen Vantaalla.
Vantaalle jää myynti- ja asiakaspalvelutoimintoja sekä digitaalipaino. Hansaprint perustelee leikkauksia sillä, että alalla on 40 prosenttia ylikapasiteettia. Volyymituotteiden painaminen loppuu Vantaalla asteittain tämän vuoden aikana.
TS-yhtymään kuuluva Hansaprint osti Vantaan painon 1990-luvun lopulla Sanomilta. Sanoma on edelleen Hansaprintin merkittävä omistaja.
Hansaprintillä oli viime vuonna keskimäärin vajaat 700 työntekijää. YT-neuvottelut alkoivat huhtikuun puolivälissä.

Helsingin Sanomat 20.5.2010
Martinlaakson uuden kauppakeskuksen rakentaminen varmistui
Vanha ostoskeskus puretaan, uuteen tulee myös asuntoja
Martinlaakson autioituneen vanhan ostoskeskuksen kohtalo sinetöitiin eilen keskiviikkona, kun kiinteistösijoitusyhtiö Citycon ilmoitti rakennuttavansa paikalle uuden kauppakeskuksen. Uuteen keskukseen tulee liiketiloja 7300 neliötä. Tiloihin asettuvat ainakin päivittäistavarakaupat S-market ja Lidl, apteekki, pankkipalveluja sekä lounasravintoloita tai kahviloita, Cityconista kerrotaan.
- Erikoistavarakaupan liikkeitä ei ole tulossa, yhtiön toimitusjohtaja Petri Olkinuora kertoo.
- Tämä on kuitenkin aika pieni kauppakeskus. Myllypuroon rakenteilla oleva kauppakeskus on kooltaan samaa luokkaa, Olkinuora selventää.
Uuden keskuksen rakennuskustannukset ovat 26,3 miljoonaa euroa. Liiketilat sijaitsevat keskuksen kahdessa alimmassa kerroksessa, ja tornimaiseen rakennuksen osaan valmistuu 67 asuntoa. Kiinteistön omistava Citycon on myynyt asuntojen rakennusoikeuden Skanskalle 2,3 miljoonalla eurolla.
Lisäksi keskukseen rakennetaan pysäköintitilat 475 autolle. Pysäköintitilat toimivat myös liityntäpysäköintipaikkoina, ja tästä Citycon saa korvauksena Vantaan kaupungilta 1,1 miljoonaa euroa. Purkutyöt tontilla alkavat Olkinuoran mukaan välittömästi.
Uuden kauppakeskuksen on tarkoitus avautua ensi vuoden syyskuussa, ja torniosan asunnot valmistuvat alkuvuodesta 2012.
Asiasta voi myös lukea Citycon Oy:n sivuilta tästä.

Vantaan Sanomat 19.5.2010
Päätös terveysasemista lykättiin syksylle
Päätös Vantaan terveysasemien kohtalosta lykkääntyy edelleen. Johtavat virkamiehet vetivät viime sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa pois listalta Katriinan terveysaseman lakkauttamisen, vastaanottotoiminnan liikelaitostamisen ja Hakunilan suuralueen palveluiden kilpailutuksen.
Esityksiä ei tuoda lautakuntaan maanantaina, vaan ne käsitellään vasta syksyllä taloussuunnitelman yhteydessä.
- Valmistelu ei vakuuttanut lautakuntaa, joten valmistelemme edelleen, sanoo terveyspalveluiden johtaja Timo Aronkytö.

Vantaan Sanomat 5.5.2010
Martinmuurin kodit kiinnostavat paikallisia
SRV on käynnistänyt Martti-talon lisäksi Mortin ja Vertin rakentamisen. Vain likekeskuksen uudistaminen junnaa.
Martinlaakson kasvojenkohotus on hyvässä vauhdissa. Martinmuurin korttelin rakentaminen Kivivuorentiellä on käynnissä ja ensimmäisen Martti-nimisen talon asunnoista on myyty lähes puolet.
- Olemme päättäneet ostaa myös Mortti- ja Vertti-talojen tontit, jotka ovat olleet meillä tähän asti vuokralla, kertoo SRV-asuntojen toimitusjohtaja Juha-Veikko Nikulainen.
Koska kaikki asuintalot toteutuvat yhdellä kertaa, myös kokonaisuuteen liittyvä parkkitalo on päätetty rakentaa kerralla valmiiksi.
Asuntoja Marttiin tulee 65 ja kolmeen taloon yhteensä noin 130. Viimeinenkin talo valmistuu kahden vuoden sisällä.
- Uudet asuintalot modernisoivat selkeästi kaupunkikuvaa. Martinlaaksohan on rakennettu 1970-luvulla eikä sinne juuri ole tehty uudisrakennuksia, Nikulainen perustelee.
Nikulaisen mukaan Martin asunnot ovat menneet paljolti vanhoille martinlaaksolaisille.
- Varsinkin iäkkäämmät ovat löytäneet kohteen. Monet varmaan luopuvat omakotitaloista lumisen talven jälkeen, Nikulainen arvelee.
Martin, Mortin ja Vertin keskineliöhinta asettuu 3600 euron tienoille. Hintaa nostavat toimitusjohtajan mukaan omistustontit.
Aseman seudun uuden liikekeskuksen toteuttaminen on edelleen viivästynyt. Vanha liiketalo piti purkaa jo alkuvuodesta, mutta se seisoo edelleen paikallaan. Tulevan liikekeskuksen rakennuttavan Cityconin kiinteistökehitysjohtaja Jukka Posti lupailee, että pian alkaa tapahtua.
- Viivästymiseen ei liity mitään dramatiikkaa. Investointikomiteamme ei ole vienyt kohdetta yhtiön hallitukseen, sillä tarvitsemme vielä lisäselvityksiä, Jukka Posti sanoo.
Myöskään liikekeskuksen yhteyteen suunnitellun 15-kerroksisen asuintornin osalta kiinteistökehitysjohtajalla ei ole uutta kerrottavaa.
- Tornitalo toteutuu yhdessä liikekeskuksen kanssa, Posti vakuuttaa.
Vanhan ostoskeskuksen tilalle on tulossa selvästi nykyistä suurempi liikekeskus, johon aiotaan tehdä tilat kahdelle suurelle päivittäistavarakaupalle sekä erikoisliikkeille.
Maamerkkimäinen tornitalo nousee liikekeskuksen linja-autoaseman puoleiseen päähän.

Vantaan internet-sivut 21.4.2010
Terveysasemaverkko käsitellään toukokuussa
Esittelijä otti pois listalta päätöspykälän 10 (Hakunilan suuralueen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen sekä käänteinen kilpailutus)lisäselvityksiä varten. Asiaa käsitellään uudelleen lautakunnan toukokuun kokouksessa.
Samoin esittelijä otti listalta pois päätöspykälän 103 ( sosiaali- ja terveysasematoiminnan kehittämishanke ja vastaanottotoiminta) lisäselvityksiä varten. Asiaa käsitellään lautakunnan toukokuun kokouksessa.

Vantaan Sanomat 20.4.2010 (internet)
Terveysasemat vedettiin yllättäen kokouslistalta
Vantaan sosiaali- ja terveysasemien kohtalosta ei päätetty maanantaina. Johtavat virkamiehet vetivät yllättäen listalta Katriinan terveysaseman lakkauttamisen, vastaanottotoiminnan liikelaitostamisen ja Hakunilan suuralueen palveluiden kilpailutuksen.
- Lautakunnan jäsenillä oli kysymyksiä, jotka selvitetään ja joihin tullaan vastaamaan seuraavassa kokouksessa, perustelee apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen.
Sosiaali- ja terveyslautakunta kokoontuu seuraavan kerran toukokuussa. Käsittelystä ja äänestyksistä odotettiin etukäteen tiukkoja. Lautakunnan jäsen Teemu Hiilinen (vas) epäilee blogissaan, että esitysten poisvetämiseen olisi vaikuttanut se, että kokouksesta puuttui yksi kokoomuksen edustaja.
- Ei pidä paikkaansa, kuittaa Salminen.
Listalta pois vedetyssä kohdassa esitettiin, että Katriinan nykymuotoiset terveyspalvelut siirretään Myyrmäkeen. Samassa pykälässä esitettiin myös, että Vantaalla käynnistetään terveysasemien vastaanottotoiminnan liikelaitostamisen suunnittelu.
Toinen listalta pois vedetty asia koski Hakunilan suuralueen vastaanottotoiminnan, neuvolan ja kotihoidon kilpailutusta. Esityksen mukaan erilaisia kilpailuvaihtoehtoja harkitaan ja lähtökohtana on 15 prosentin säästö nykyiseen kustannustasoon.

Helsingin Sanomat 18.4.2010
Asemaremontti ajaa räyhääjät M-junan radan varrelta
Vantaankosken radan rähjäiset aemat remontoidaan kehäradan vuoksi
Sekava mölinä kantautuu Vantaan Martinlaakson juna-asemalle lauantaina. Viereisen pubin asiakkaat ovat tupakkapaikalla umpihumalassa.
Kun valokuvaaja ottaa heistä kuvan, päihtynyt nainen käy kimppuun ja repii kuvaajan maahan. Tappouhkauksia satelee.
- Tämä on juoppojen olohuone, tuumaa Tarmoksi, ex-alkoholistiksi esittäytyvä mies asemalla välikohtauksen jälkeen.
Rähjäisen aseman surkea imago aiotaan kiillottaa, kun VAntaankosken radan Vantaan puoleiset pysäkit remontoidaan lähivuosina. perimmäisenä syynä on kehärata, joka valmistuessaan tuo lentoasemalta reitille turisteja ja bisnesväkeä.
- Siitä on keskusteltu paljon, että kun kansainvälistä porukkaa rupeaa liikkumaan radalla, niin siellä on vastassa tätä suomalaista, vasta puusta laskeutunutta kansaa, sanoo VR:n lähiliikennepäällikkö Kari Pekka Rosenholm. VR:stä myönnetään, että Vantaankoskelle kulkeva M-juna on rauhattomin lähiliikennelinja.
Junissa ja asemilla tapahtui viime vuonna noin 3500 häiriötapausta, joita selvittelivät vartijat tai poliisi. VR käyttää radan vartiointiin erittäin paljon rahaa, mutta summa on salainen.
Rosenholm muotoilee, että "ympäristön siistiminen vaikuttaa asiakaskuntaan", mutta erillisiä "puhdistyskampanjoita" ei kehäradan takia aloiteta. Rataremontti alkaa aikaisintaan ensi syksynä. Kaupunki peruskorjaa rakennukset ja liikennevirasto vaihtaa kiskot.
- Asemilla uusitaan ensin ovet ja hissit sekä seiniin vedetään uutta maalia, kertoo henkesuunnittelupäällikkö Jukka Hagelberg Vantaan tilaksekuksesta.
Asemille tulee myös uusia valoja ja turvakameroita. Myöhemmin rakennuksiin tehdään suurempia uudistuksia. Hagelber muistuttaa, että remonttia ei aloiteta vain kehäradan turistien takia. "Päivittäiskäyttäjät ovat yhtä tärkeitä."
He saavatkin varautua lähivuosina töistä johtuviin liikennekatkoksiin. Projektin budjetti on kuitenkin täysin auki, kuten myös Helsingin panosremonttiin. Radan Helsingin puoleiset asemat eivät ole yhtä akuutin korjauksen tarpeessa.
Vantaalla remontoidaan tiettävästi ensin Martinlaakson asema. Se on kauttaaltaan graffitien peitossa ja sisällä ryypätään ja poltetaan, valittavat matkustajat.
- Villi meininki alkaa iltaisin kahdeksan, yhdeksän välillä. Porukan ikähaitari on 15;sta 60:een, sanoo Heli Limatius. Ei täällä asema-alueella mielellään yksin pyöri. Vastaan tulee sellaista porukkaa, että mieluummin vaihdan toiselle puolelle tietä, kertoo ystävänsä junaan saattanut Riitta Juopaluoma.

Vantaan Sanomat 17-18.4.2010
Terveysasemasuunnitelmat eivät vastaa vantaalaisten odotuksia
Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta saa maanantain (19.4) kokoukseensa virkamiestyöryhmän esityksen terveysasemaverkon kehittämisestä. Siinä esitetään Katriinan terveysaseman lakkauttamista ja Martinlaakson, Korson, Hakunilan ja Länsimäen muuttamista terveyskioski-tyyppisiksi asemiksi.
Käytännössä perusterveyspalvelut keskitettäisiin Tikkurilaan, Myyrmäkeen ja Koivukylään, jonne tulisi myös erikoissairaanhoidon toimintoja.
Esitys ei vastaa lainkaan vantaalaisten odotuksia perusterveyspalveluiden kehittämisestä lähipalveluna.
Viime vuonna Länsimäessä, Korsossa ja Seutulassa osoitettiin halu oman terveysaseman toiminnan parantamiseen. Vantaan terveyspalvelut -kansanliike keräsi 30 000 allekirjoitusta kaikkien kahdeksan terveysaseman toiminnan parantamisen puolesta.
Viidessä avoimessa yleisötilaisuudessa lähiterveyspalveluiden tarve tuotiin päättäjien tietoon. Palvelujen keventäminen ei saa kannatusta, vaan omalla asemalla on päästävä lääkärin puheille ilman kohtuutonta jonotusta.
Terveysasemaa ei tule korvata terveyskioskilla. Uuden terveysaseman tarve Aviapoliksen alueelle on tuotu esiin.
Virkamiesten esityksessä kävellään vantaalaisten suuren enemmistön näkemysten yli. lautakunnan on syytä harkita, miten keskisuuren suomalaisen kaupungin kokoisten alueiden lähiterveyspalvelut turvataan, miten yhteisöjä kehitetään eikä taannuteta.
On vaikea nähdä muita vaihtoehtoja, kuin terveysasemaverkon kehittämisen vieminen uuteen valmisteluun lähipalvelun turvaamiseksi kaikilla alueilla.
Juha Kovanen
Vantaan terveyspalvelut -kansanliikkeen aktiivi

Helsingin Sanomat 16.4.2010
Terveysasemien kohtalo selvinnee syksyllä
Vantaan demarit ja vihreät penäävät terveyspalveluiden laajuutta
Terveysasemat halutaan kilpailemaan keskenään
Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee ensi maanantain kokouksessaan raporttia, jossa ruoditaan kaupungin sosiaali- ja terveysasemien kehittämistä. Raportin muutamalla sivulla sivutaan mahdollisuutta muuttaa terveysasemat liikelaitokseksi. Lautakunnan päätettävänä on maanataina, käynnisetäänkö muutoksen suunnittelu.
Vantaan terveyspalveluiden johtaja Timo Aronkytö luonnehti torstain Helsingin Sanomissa, että liikelaitoksella on enemmän taloudeöllista liikkumavaraa. Käytännössä ne asemat, jotka pystyvät houkuttelemaan eniten asiakkaita, saavat myös enemmän rahaa.
Potilaiden liikkumiseen tulee vaikuttamaan myös se, että tulevaisuudessa asukkaat saisivat kenties hakea terveydenhuoltopalvelunsa haluamastaan terveyskeskuksesta, kenties kuntarajoista riippumatta. Asiaa valmistellaan osana terveydenhuollon lakiuudistusta.
Yksityisiä lääkäriasemia edustavan Lääkäripalveluyritykset ry:n hallituksen puheenjohtaja Leena Niemistö toivottaa kunnalliset terveydenhuollon liikelaitokset tervetulleiksi.
Niemistön mukaan silloin palveluiden tuottamisen todellinen hinta nähtäisiin nykyistä paremmin.
Vantaa on jo päättänyt muuttaa hammashuollon liikelaitokseksi.

Helsingin Sanomat 15.4.2010
Vantaa suunnittelee terveyspalvelujensa uudistamista
Terveysasemista tulossa liikelaitos
Vantaan terveyspalvelujen johtaja Timo Aronkytö esittää, että Vantaa alkaisi suunnitella terveysasemien muuttamista liikelaitokseksi. Uusi vastaanottotoiminnan liikelaitos aloittaisi toimintansa vuoden 2012 alussa.
Liikelaitostaminen näkyisi potilaille siten, että he voisivat itse valita terveysasemansa. Uuden organisaatiomallin uskotaan myös parantavan asiakaspalvelua, koska terveysasemat joutuvat kilpailemaan potilaista.
Terveysasemien työntekijöille liikelaitostaminen tarkoittaa esimerkiksi taloudellisten kannustimien lisääntymistä työssä.
Terveysasemien liikelaitos pitäisi sisällään lääkäri-, hoitaja- ja vastaanottotiminnat. Siihen ei kuuluisi sairaalapalveluita eikä vanhustenhoitoa. Vantaa on jo päättänyt tehdä suun terveydenhoidosta eli hammashoidosta liikelaitoksen.
- Jos liikelaitos tulee, terveysasemaverkko trimmataan sen toimintaan sopivaksi, Aronkytö lupaa.
Vantaa suunnittelee tekevänsä kolmesta nykyisestä terveysasemasta niin sanottuja laajan palvelun yksiköitä, joissa saisi myös erikoissairaanhoitoa.
Neljä muuta kaupungin terveysasemaa tarjoaisi kevyempää lähipalvelua. Lisäksi Katriinan terveysasema lakkautettaisiin ja sen toiminta siirtyisi Myyrmäen terveysasemalle.
- Väitän, että liikelaitos on innovatiivisempi. Se keksii, miten tehdä enemmän samoilla resursseilla, Timo Aronkytö sanoo.
Aronkydön mukaan palvelu paranee, koska terveysasemat voivat liikelaitoksessa suunnitella taloutensa tehokkaammin.
- Liikelaitoksella on enemmän taloudellista liikkumavaraa, kun sillä on omat tulot. Sen taloutta voidaan suunnitella pitemmällä aikavälillä kuin yksi budjettivuosi.
Taludellinen kannustin toimii niin, että ne terveysasemat, jotka pystyvät houkuttelemaan eniten asiakkaita, saavat myös eniten rahaa.
Seurauksena voi olla esimerkiksi se, ettäterveysasemilla tarjotaan tulevaisuudessa yhä enemmän erikoissairaanhoidon palveluja. rikoissairaanhoito tuo lisää asiakkaita ja sitä kautta lisää tuloja.
Aronkytö sanoo, että liikelaitoksen palvelut on myös pakko tuotteistaa. Terveysasemien vastaanottoa ei ole Suomessa juuri liikelaitostettu. Sen sijaan erilaisista terveydenhuollon tukipalvluista, kuten röntgenistä ja laboratorioista, on tehty liikelaitoksia.
Johtaja Jussi Merikallio Kuntaliitosta pitää liikelaitosta vain yhtenä organisatorisena vaihtoehtona muiden joukossa. Hän sanoo, ettei siihen liity suuria riskejä.
- Palveluketjun toiminnan kannalta se voi olla vähän hankala, koska liikelaitoksen johtaminen on itsenäisempää kuin peryskuntaan kiinnittyneen terveysaseman ohjaus, Merikallio arvioi.
- Ohjausjärjestelmä saattaa katketa perusterveydenhuollon, kotihoidon ja vanhuspalveluiden väliseesä yhteistyössä. mutta sekin on ihan järjestelykysymys.
Fakta:

Liikelaitos on yksi tapa tuottaa kunnallisia palveluja. sellaisen perustaa kaupunginvaltuusto.

Liikelaitos on osa kunnallista organisaatiota. Ylin päätösvalta on kapunginvaltuustolla.

Kunta vastaa käytännössä liikelaitoksen sitoumuksista.

Liikelaitokselle on ominaista taloudellinen itsenäisyys

Kunnan liikelaitos kattaa kulunsa maksutuloilla. Myös investoinnit katetaan pitkällä aikavälillä tulorahoituksen kautta.

Vantaan Sanomat 14.4.2010
Katriinan terveysaseman lääkäripalvelut aiotaan lakkauttaa.
Luoteis-Vantaan asukkaiden matka lääkärin vastaanotolle pitenee syksyllä, jos sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy esityksen
Seutulassa sijaitsevan Katriinan terveysaseman asiakkaat saattavat joutua hakemaan syksyllä lääkäripalvelunsa Myyrmäestä. Sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee esitystä kokouksessaan ensi maanantaina.
- Terveysasemaverkkoon ei toistaiseksi esitetä muutoksia, kertoo Vantaan sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja ukka T. Salminen.
Lähiterveysasemien puolesta kerättiin vantaalla lähes 30000 nimen adressi. Salminen pitää adressia myönteisenä asiana, mutta toteaa, että valmisteluun sillä ei ollut vaikutusta.
- Päätöksentekijöillä on edessään pohdinta siitä, miten he ottavat tämän huomioon. Jos lautakunta hyväksyy esityksen, valtaosa Katriinan terveysaseman toimnnasta siirretään Myyrmäen terveysasemalle. Osa voidaan siirtää myös Martinlaaksoon.
- Katriinaan voisi jäädä hoitajavetoinen piste, sanoo Vantaan terveyspalveluiden johtaja Timo Aronkytö.

Kaupunkilehti Vartti 14.4.2010
Varoitusvälkky vahtii lasten suojatietä
Martinkyläntie 9:n kohdalla sijatsevalla suojatiellä on koekäytössä tietä ylittävästä henkilöstä varoittava Välkky-havainnekapseli.
Suojatiemerkkiin liitetty tunnistin reagoi liikkeeseen ja liikennemerkin tangon ympärille kiinnitetty laite alkaa vilkuttaa sinistä ja valkoista valoa. Laite on toiminnassa ympäri vuorokauden.
Välkky-havainnekapseli on suomalainen keksintö. Sitä on kokeiltu aiemmin Seinäjoella, jossa laitteen käytöstä on saatu hyviä kokemuksia.
Martinkyläntien suojatie valittiin kokeilukohteeksi, koska suojatietä käyttävät Myllymäen kouluun kulkevat oppilaat. Kokeilupaikka Hämeenlinnanväylän ja Martinkyläntien kainalossa on myös jalankulkijoille epäedullinen. Lisäksi lähistöllä tehtävät rakennustyöt tekevät alueesta entistäkin hankalamman kevyen liikenteen kannalta.
Vantaan liikennesuunnittelu ja Havainne Oy tutkivat havaihhekapseleiden toimivuutta huhtikuun ajan. Laitteesta voi antaa palautetta osoitteeseen info@havainne.com.

Helsingin Sanomat 11.4.2010
Autio ostoskeskus kummittelee keskellä Martinlaaksoa
Vuodenvaihteessa tyhjentynyt ostoskeskus odottaa Citycon-yhtiön toimia.
Siinä se seisoo pihamaa autiona ja ikkunat peitettyinä. Martinlaakson vanha ostoskeskus aseman kupeessa on seisonut tyhjillään jo lähes puoli vuotta.
Yhtään ikkunaa ei ole vielä rikottu, mutta seiniä koristavat kirjoitukset lisääntyvät paikallisten mukaan tasaisessa tahdissa...
Vanhan ostoskeskuksen tilalle on tehty komea suunnitelma. Rakennus olisi tarkoitus purkaa ja sen tilalle rakentaa uusi entistä ehompi liikekeskus, jonka kärjestä nouseva 15-kerroksinen tornitalo toimisi alueen uljaana maamerkkinä. Osa tornitalon asunnoista on jo varattu. Nykyisen ostarin parkkipaikan tilalle nousisi kerrostaloja. Suunnitelmat on jo kaupungin puolelta hyväksytty ja kaupunki voi vain odottaa, että hankkeesta vastaava kiinteistösijoitusyhtiö Citycon Oyj ryhtyy käytännön toimiin. Citycon omistaa sekä ostarirakennuksen, että tontin, jolla se seisoo...
...Asian hidas eteneminen huolestuttaa myös lähellä asuvaa Reijo Vainiota. Tosin suunniteltu, asuinkäyttöön aiottu tornitalokaan ei häntä miellytä.
- Se saa tämän Martinlaakson feng shuin aivan pilalle, mies sanoo ja nauraa päälle.
- Lentokoneetkin lentävät tornin yli sillä tavalla, ettei olohuoneeseen tarvita lainkaan valoja kun lentokoneet laittavat laskeutumisvalot päälle.

Vantaan Sanomat 10-11.4.2010
Ostarit taistelevat olemassaolostaan
Osa Vantaan vanhoista ostoskeskuksista häviää tulevaisuudessa. On pitkälti omistajista kiinni, mikä säilyy, mikä puretaan. Toki osa myös suojellaan.
...Länsi-Vantaalla Martinlaakson aseman liikekeskus on jo päätetty purkaa ja kaupunginhallitus käsittelee pian Louhelan ostarin purkamista. Itä-Vantaalla osa Korson ja Rekolan liikekeskuksista on siinä hilkulla kannattaisiko ne purkaa....
...Suurin vastuu ostareiden tulevaisuudesta on omistajilla.
- Jos liiketila rapistuu eivätkä omistajat ylläpidä ympäristöä, asiakkaat tahtovat lähteä muualle, aluearkkitehti Anita pentinmikko näkee.
Aluearkkitehdin mielestä vanhoilla ostareilla on arvonsa paitsi lähiöiden keskuksina myös laajan palvelutarjonnan mahdollistajina.
- Ostarit ylläpitävät pientä liikekantaa, koska ne tarjoavat erikokoisia edullisia tiloja. Uudet liiketilat ovat niin kalliita, että niihin on vaikeata löytää yrittäjiä, pentinmikko arvioi.
- Yhtälö on vaikea, mutta vanhoilla ostareilla on arvonsa, vaikka ne eivät olisi niin toimivia eivätkä kauniitakaan, Pentinmikko summaa.
peruskorjauksia jarruttaa monissa ostoskeskuksissa pirstaleinen omistus.
- Yksi omistaa tontin, toinen liiketilat ja kolmas yrityksen.Omistajissa on myös perikuntia, Pentinmikkokertoo.
Lottovoitto ostoskeskukselle on, jos omistajien joukossa on kaupunki tai seurakunta...

Vantaan Sanomat 10-11.4.2010
Terveyspomot laittoivat suun suppuun
Sosiaali- je terveyslautakunta käsittelee Vantaan terveysasemien tulevaisuutta kokouksessaan reilun viikon päästä.
Valmistelu veti sosiaali- ja terveystoimen johtavat viranhaltijat viime metreillä hiljaisiksi.
Vantaan sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen sanoo, ettei voi kommentoida asiaa, koska ei ole ehtinyt lukea selvitystä.
Salminen ei myöskään ollut vielä valmis valottamaan sitä, millaisen päätösesityksen hän lautakunnalle tekee.
Vantaan terveyspalvelujen johtaja Timo Aronkytö ei vastannut soittopyyntöihin.
Aronkytö kertoi aiemmin Helsingin Sanomissa, että edullisin vaihtoehto olisi säilyttää nykyiset terveyskeskukset ja kehittää kolmea isompaa, laajan palvelun terveyskeskusta.
Toisessa vaihtoehdossa nykyisistä kahdeksasta terveysasemasta lakkautettaisiin viisi. Tämä vaatisi kuitenkin uusia investointeja jäljelle jääville asemille.
Komannessa vaihtoehdossa nykyiset terveysasemat säilyisivät ja lisäksi perustettaisiin uusia.
Sosiaali- ja terveyslauatkunta käsittelee selvitystä kokouksessaan maanantaina 19. huhtikuuta.
Lautakunnan puheenjohtaja Eija Grönfors (sd) oli matkoilla eikä häntä tavoitettu puhelimitse.
- Toivon, että jonkinlainen päätös asiasta saadaan aikaan seuraavassa kokouksessa. Linjaukset palveluverkostahan on jo tehty, sanoo lautakunnan varapuheenjohtaja Johanna Tuuli (kok). Tuulin mukaan suuremmat kokonaisuudet pystyvät tuottamaan parempaa palvelua kuntalaisille.
- On potilaan etu, että hän saa kaikki palvelut saman katon alta.

Vantaan Sanomat 10-11.4.2010
Länsi-Vantaan terveysasemat tiimityömalliin
Länsi-Vantaan terveysasemilla työskennellään jatkossa tiimeissä. Tämä aiheuttaa pieniä muutoksia, kun kunkin tiimin hoitajat ja lääkärit siirtyvät vierekkäisiin huoneisiin.
Vanhat potilassuhteet säilyvät pääosin ennallaa. Martinlaaksossa päivystävän hoitajan vastaanotolle ei tarvitse enää ilmoittautua.
Terveysasemien puhelinnumerot säilyvät tiimeihin siirryttäessä ennallaan.

kaupunkilehti Vartti 7.4.2010
Vaikka martinlaakson autio ostari ei ole ilo silmälle, asuntokauppa käy hyvin
Martinlaakson Kivivuorentien varteen rakennettavan kerrostalon asunnoista on osa mennyt jo kaupaksi. Rakenteilla olevaan taloon kiinnitetään parhaillaan elementtejä, mutta valmista pitäisi olla ensi vuonna.
Vantaan Martti -nimiseen kerrostaloon tulee 67 asuntoa, jotka sijitsevat kahdessa rapussa ja 6-7 kerroksessa. Asunnoista on myyty 20.
- Rakensimme kolme vuotta sitten radan toiselle puolelle Vantaan Marsalkan. Jo silloin nähtiin, että Martinlaaksossa on halua päästä uuteen asuntoon asumaan. SRV:n myynti- ja markkinointijohtaja Juha Heijala sanoo.
Kiinnostust uusiin asuntoihin ei vähennä se, että rakennustyömaan kupeessa seisoo tyhjillään aseman vanha ostoskeskus. Sen purkamisesta ei ole tehty päätöstä sen enempää kuin uuden liikekeskuksen rakentamisestakaan.
- Ongelma olisi suurempi, jos kysymyksessä olisi uusi asuinalue, jolla ei ole palveluita. Martinlaaksossa ja sen läheisyydessä on kuitenkin jo ennestään paljon palveluita.
Heijala myöntää, ettei autio ostari ole ilo silmälle. Tosin koko lähitienoo on mullinmallin rakennustöiden vuoksi.
- Niin kauan kuin alueella rakennetaan, myllerrystä riittää. Pitäisi yrittää ajatella miltä Martinlaakso näyttää valmiina.

Vantaan Sanomat 31.3.2010
M-radan juna-asemia odottaa pintaremontti
Myyrmäen, Martinlaakson ja Louhelan juna-asemat pintaremontoidaan tämän vuoden aikana. Pintapuolinen ehostus maksaa noin 500 000 euroa. Asemarakennusten perusteelllisempi kunnostus tehdään myöhemmin, vuonna 2014.
- Nyt asemarakennuksia maalataan ja pintoja uusitaan vähän, kiinteistöjohtaja Pasi Salo kertoo.
Sen enempää asemia ei kannata vielä kunnostaa, sillä Ratahallintokeskuksen on ensin kunnostettava asemasillat eli rataosuudet, joissa junarata on osa asemarakennuksen kattoa. Asemasiltojen betonirakenteet kaipaavat uudistusta, mutta myös vedeneristys on uusittava, sillä nykyisin asemille tihuuttaa vettä sisään.
- Kun asemasillat on korjattu, asemarakennuksista uusitaan ainakin ilmanvaihto ja valaistus. Lisäksi rakenteita korjataan ja taloustilanteesta riippuen myös hissejä saatetaan uusia, Salo sanoo.
Kovin suuria tilamuutoksia asemille ie ole tiedossa. Myyrmäen asemalle suunnitellaan kuitenkin tällä hetkellä tilaa grillille.
- Martinlaaksossa ja Louhelassa on asemagrillit. Myyrmäkeen sellainen saatetaan tehdä, mikäli kaupunki löytää tilaan vuokralaisen, Salo sanoo.
M-junaradan loppupään asemien kunto harmittaa paikallisia asukkaita. Vantaan tilakeskus saakin jatkuvasti palautetta aasemien huonosta kunnosta.
- Viimeisen viiden vuoden ajan juna-asemien kunnosta on tullut valituksia säännöllisesti. Asemarakennuksia on ylläpidetty halvalla ja se näkyy. Nyt korjaustöille kuitenkin on varattu määräraha, Salo sanoo.

kaupunkilehti Vartti 10.3.2010
Vantaa tiivistää lähiöitään
Vantaan kaupunki selvittää vanhojen lähiöiden saneeraus- ja täydennysrakentamismahdollisuuksia. Tilaa uusille taloille löytyy vaikkapa pysäköintikentiltä, mikäli taloyhtiöt ovat kiinnostuneita keskittämään pysäköintiä esimerkiksi maan alle.
Selvitystyön taustalla on vanhojen asuinalueiden asukasmäärien väheneminen ja ikääntyminen, mikä heijastuu lähiöiden palvelutarjontaan. Selvitystyö pureutuu ainakin Hakunilan, Mikkolan, Myyrmäen ja Martinlaakson alueisiin.

Helsingin Sanomat 7.3.2010
Vantaa tutkii tyytyväisyyden terveyspalveluihin
Vantaa selvittää sosiaali- ja terveystoimensa asiakastyytyväisyyttä. Asiasta kysytään maaliskuun ensimmäisten viikojen aikana tiettyjä palveluita käyttäneitä. Näitä ovat fysioterapia, hoiva-asuminen, kotihoito, Peijaksen terveyskeskuspäivystys, päihdehuolto sekä osa vammaispalveluista.
Vammaispalveluisssa ja kotihoidossa kyselylomake toimitetaan asiakkaalle kotiin ja hoiva-asumisessa se jaetaan toimipisteessä omaisille.

Vantaan Sanomat 6-7.3.2010
Martinlaaksoon ja Korsoon on kuskattu lunta 35 000 kuormaa
Lumenajon kustannukset ovat 400 000-500 000 euroa helmikuun puoliväliin mennessä.
vantaalla on kaksi omassa käytössä olevaa lumenkaatopaikkaa: Vehkalanmäki Martinlaaksossa ja Kulomäki Korsossa.

Vantaan Sanomat 6-7.3.2010
Autot ja mopot paahtavat kevyen liikenteen väylillä
Ihmisten välinpitämättömyys ja vastuuttomuus liikenteessä harmittaa Reijo Vainiota. Hänen mielestään ajokäyttäytyminen on mennyt villiksi Martinlaakson kevyen liikenteen väylillä, joiden lähistöllä on useita päiväkoteja ja kouluja.
- "Viihtyisään asumiseen tarkoitettu Martinlaakso rakennettiin yhtenä kokonaisuutena niin, ettei siellä ole turhaa läpiajoliikennettä. Kevyen liikenteen väylät olivat turvallisia lapsiperheille. Kehitys on kuitenkin mennyt täysin väärään suuntaan, kun sinne päästettiin mopot", toteaa Vainio.
Vainion mukaan hyvää tarkoittavat palvelubussit houkuttelivat perässään muita autoja, ja nyt näitä ruuhkattomia reittejä käyttävät jopa ammattiautoilijat.
- "Monelle lähikiinteistön asukkaalle kevyen liikenteen reitit ovat sopivia kääntöpaikkoja, kun oma piha on ahdas, eikä autoissa näytä olevan peruutusvaihdetta", tykittää Vainio.
Ongelmapaikkoihin kuuluu esimerkiksi Kukinpolku ja sen ympäristö. Vainion mukaan Kukinpolkua ajavat palveluauton eli mummobussin lisäksi myös kaikki mahdolliset moottoriajoneuvot kokoon katsomatta. Vainion mielestä vaarallisimpia ovat jäteautot, jotka voivat kulkea kevyelle liikenteelle tarkoitetun Kukinpolun poikki Raikukujalta Kivivuorenkujalle. Kukinpolun poikki on myös syntynyt yleiseksi ajoväyläksi muodostunut reitti, joka kulkee Kukinpolun ja Raikupolun päiväkotien vierestä alueella, missä ei edes ole katua vaan huoltoväylä kahdelle tarhoille.
- "Muutimme Vantaalle vuonna 1971, ja olimme ihastuneita muusta liikenteestä erillään olevista kevyen liikenteen väylistä. Niillä oli aikanaan kyltti, joka kielsi mopolla ajamisen. Valvonta ei onnistunut, ja nyt kylteissä lukee mopolla ajo sallittu. Samaan aikaan mopojen tehot ovat lisääntyneet ja vauhti sen mukana."
Vainion mukaan Kukinkujan päässä on pysäköintialueen kulmassa raskaiden ajoneuvojen pysäköintipaikka. Vieressä on Metsikköpolun päiväkoti ja sen takana Kivimäen koulu, jonka oppilaat kulkevat tästä kouluun ja vastakkaisessa suunnassa olevalle urheilukentälle.
- "En ymmärrä, miksi liikkeenharjoittajien rekoille pitää varata autopaikat asutusalueilta, jonka jokaisen neliön olemme maksaneet asuntojen hinnoissa. Täysin käsittämätöntä on se, että autot pannaan paikkaan, joka on koulutien varressa ja tarhan kupeessa kuten Kukinpolun päässä oleva parkkialue."
Martinlaakson ostoskeskuksen ylätasan-teesta on muodostunut Vainion mielestä pysyvä pysäköintipaikka, vaikka liikennemerkki sen selvästi kieltää. Vieressä on toisella puolella tarha ja toisella puolella Martinristi. - "Lapset ja rollaattorilla liikkuvan vanhukset eivät näytä riittävän vastuuntuntoiseen liikennekäyttäytymiseen."
Tasanteelle pääsee pelkästään kevyen liikenteen väylää ja siellä liikkuu lapsia, koska vieressä on Laajavuoren ja Martinlaakson koulu.
- "Liikennemerkki ei tee minkäänlaista vaikutusta, vaan pysäköinti on päivittäistä", korostaa Vainio.

Vantaan Sanomat 3.3.2010
Terveysasemien tulevaisuudesta useita vaihtoehtoisia suunnitelmia
Sosiaali- ja terveyslautakunta saa lähiviikkoina käsiinsä selvityksen, jossa esitellään vaihtoehtoja Vantaan terveysasemien tulevaisuudesta. Yhdessä vaihtoehdossa terveysasemia vähennetään, toisessa kaikki asemat säilyvät ja kolmannessa nykyistä pienempiä yksiköitä kehitetään pidemmällä aikavälillä.
- "Kyse ei ole palveluiden alasajosta. Selvitys perustuu Vantaa-sopimukseen, jonka ovat allekirjoittaneet kolme suurinta puoluetta, eli kokoomus, sdp ja vihreät", muistuttaa Vantaan terveyspalvelujen johtaja Timo Aronkytö. Aronkytö huomauttaa, että aiemmat päätökset, kuten palveluverkkotoimikunnan linjaukset ovat yhä voimassa. Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää terveysasemaverkosta ja sen toiminnasta huhtikuussa. Henkilökohtaisesti Aronkytö olisi valmis lakkauttamaan ainakin Katriinan terveysaseman.
- "Katriinan terveysasema on pieni ja haavoittuvainen", perustelee Aronkytö.
- "Katriinaan voisi jäädä joitakin terveyspalveluita, esimerkiksi terveydenhoitaja. Varsinainen sairaanhoito, jossa laboratorio ja röntgen ovat tarpeellisia, kannattaisi toteuttaa isommassa yksikössä. Martinlaakson terveysaseman palveluiden siirtämistä Myyrmäkeen esitettiin jo aiemmin palveluverkkotoimikunnassa. Terveysasemat ovat lähekkäin, ja Martinlaaksossa ei ole laboratoriopalveluita." Toisaalta Aronkytö huomauttaa, että toimintojen keskittäminen Myyrmäkeen vaatisi investointeja. Samankaltainen tilanne on myös Korsossa ja Koivukylässä. Länsimäen ja Helsingin Mellunmäen terveysasemayhteistyötä selvitettiin laihoin tuloksin.
- "Helsingin vastaus oli, että yhteiskäyttö ei ole lähitulevaisuudessa ajankohtainen." Lääkäripulasta kärsitään rajan molemmin puolin, ja suurimmat ongelmat Vantaalla on tällä hetkellä Hakunilan terveysasemalla.
- "Tilanne on ehdottomasti pahin Hakunilassa. Hakunilalaiset eivät tällä hetkellä saa niitä palveluita, joita haluamme heille tarjota. Hakunilan suuralueen vastaanottotoiminnan käänteinen kilpailuttaminen selvitetään osana Vantaa-sopimusta. Käänteisessä kilpailutuksessa kaupunki määrittää hinnan, jolla se on valmis palvelun ostamaan. Palveluntarjoajat kilpailevat laadussa.

Vantaan Sanomat 28.2.2010
Demareiden uudistukset terveydenhuoltoon näyttivät tutuilta
SDP esitteli vaatimuksensa terveydenhuollon lähipalveluiden uudistamisesta. Muut puolueet kuittasivat ulostulon populismiksi
Arja-Riikka Nikkilä: Vantaan sosialidemokraattinen valtuustoryhmä ei ole valmis yhdenkään terveysaseman lakkauttamiseen. Lisäksi se vaatii uuden terveysaseman pikaista perustamista Aviapolis-alueelle.
Demariryhmä ilmaisi kantansa terveysasemaverkon kehittämisestä kaupungintalolla torstaina järjestämässään tiedotustilaisuudessa. Ryhmä oli laatinut pitkän listan vaatimuksia siitä, miten terveydenhuollon lähipalveluita on uudistettava. Listalta löytyy muun muassa neuvoloiden kehittäminen myös vanhusten käyttöön sekä terveysasemien muuttaminen sosiaali- ja terveystoimen palvelukeskuksiksi.
- Nyt vaaditaan uskallusta, että pelastetaan terveydenhuolto, sanoo ryhmäjohtaja Sirkka-Liisa Kähärä.
- Populismia, kuittaa kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja Petteri Niskanen (vihr) demareiden ulostulon.
- Nämä ovat yhteisiä tavoitteita, joihin kaikki ovat sitoutuneet. Demarit ilmoittavat omana kantanaan sen, mihin suuntaan valmistelua ollaan muutenkin viemässä.
Myös kokoomuksen ryhmäjohtaja Juha Häkkinen toteaa, että Sdp:n vaatimat "uudistukset" näyttävät tutuilta useammankin puolueen edustajille. Häkkisen mukaan Aviapolis-alueella voisi tosin kokeilla terveyspalvelujen ostamista yksityiseltä palveluntuottajalta, joita alueella toimii useita.
Sosiaali- ja terveystoimen virkamiehet ja ulkopuolinen konsultti selvittävät parhaillaan Vantaan sosiaali- ja terveysasemaverkon tulevaisuutta. Virallinen esitys asiasta on tulossa huhtikuun sosiaali- ja terveyslautakuntaan. Verkoston arvioinnista ja erikoissairaanhoidon palveluiden tuomisesta kolmelle terveysasemalle sovittiin Vantaa-sopimuksessa. Sopimuksen allekirjoittivat kaikki ryhmät perussuomalaisia lukuun ottamatta.
- Jos valmistelu näyttää siltä, että muutoksilla ei saada merkittäviä taloudellisia säästöjä tai palveluiden parannuksia, ei niitä kukaan ehdoin tahdoin tee, sanoo Häkkinen.
Keskustelua terveysasemaverkostosta on vauhdittanut adressi lähiterveyspalveluiden säilyttämisen puolesta. Adressissa on kerääjien mukaan jo yli 25000 allekirjoitusta. Adressin puuhamies Juha T. Kovanen on puoluekannaltaan kommunisti.

Helsingin Sanomat 26.2.2010
Vantaalla nousemassa taistelu terveysasemien kohtalosta
Kaupunki valmistelee palveluverkkoon muutoksia
Vantaalla on alkanut kiivas keskustelu lähiterveysasemien kohtalosta. Kaupungin odotetaan lähiviikkoina julkistavan esityksensä terveydenhuollon palveluverkosta.
Virkamiehet ovat jo aiemmin väläytelleet mahdollisuutta lakkauttaa muutamia huonosti toimivia lähiterveysasemia. Tarkoituksena olisi myös laajentaa kolmesta nykyisestä terveyskeskuksesta erikoissairaanhoitoa tarjoavia suuryksiköitä.
Keskutelun aloittivat Vantaan demarit, jotka vaativat tuoreessa kannanotossaan lähiterveysasemien säilyttämistä. Demareiden valtuustoryhmän puheenjohtajan Sirkka-Liisa Kähärän mukaan kampanja pistettiin pystyyn kaupunkilaisten epätietoisuuden vuoksi. "Vantaalla velloo hurja huhumylly lähiterveysasemien lakkauttamisesta. Nyt on aika vaikuttaa asiaan."
Kähärä toivoisi rahallista panostusta myös heikosti toimiviin terveyskeskuksiin. "Se raha, mikä nyt laitetaan perusterveyshuoltoon, tulee viiden vuoden kuluttua takaisin erikoissairaanhoidon säästöinä."
Pahin tilanne on ollut Hakunilassa, jossa on lääkäripulan vuoksi jo aamuisin kerrottu asiakkaille, ettei aikoja ole.
Vantaan kokoomus on kimpaantunut demareiden kampanjasta. Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Juha Häkkinen ihmettelee yhtäkkistä esiintuloa, vaikka kaupungin selvitykset terveyspalveluista ovat vielä kesken.
Häkkisen mukaan kokoomukselta löytynee tukea esimerkiksi Martinlaakson terveysaseman lopettamiselle.
"Mua nyt kiinnostaisi, mistä löytyy se tieto, että Myyrmäen ja Martinlaakson terveysasemat tarvitaan aivan vierekkäin. Valmistauduttaisiin mieluummin siihen, että Aviapolikseen tulee uusi terveysasema", hän sanoo.

Helsingin Sanomat 26.2.2010
Vantaankoskelle uusi liityntäpysäköintialue
Vantaankosken juna-aseman länsipuolelle rakennettu uusi liityntäpysäköintialue 220 autolle on valmistunut. Vantaankosken aseman pysäköintikapasiteetti ei enää ollut riittävä ja uusi liityntäpysäköintialue rakennettiin osana Kehärata-projektia. Itse aseman kunnostus alkaa ensi syksynä.

Vantaan Sanomat 6-7.2.2010
Martinlaaksontien länsipäässä on vaarallinen risteys
Liikennevalot tai liikenneympyrä tulisi rakentaa Martinlaaksontien ja Raappavuorentien risteykseen. Etenkin ruuhka-aikoina ja liukkailla keleillä risteys on hankala niin autoilijoille kuin jalankulkijoillekin. Tien ylittäminen vilkkaimpina hetkinä vaatii kävelijältä uskallusta ja autoilijalta kärsivällisyyttä.
Raappavuorentie on osassa risteystä melkoisen kapea. Jos vasemmalle kääntyviä on paljon, tukkivat he koko risteyksen. Esimerkiksi bussit, joita on tieosuudella paljon, eivät mahdu tuolloin kääntymään oikealle (Martinlaaksontielle).

Vantaan Sanomat 3.2.2010
Martinlaakson aseman rappio jatkuu
Martinlaakson asema on rähjäinen. Myyrmäen ja Louhelan asemat ajavat kuitenkin sen ohi remonttijärjestyksessä. Martinlaakson räjähtäneen oloiselle asemalle ei ole edelleenkään luvassa pikaista parannusta. Vantaan tilakeskuksen hankesuunnittelupäällikkö Jukka Hagelberg kertoo, että kaupungin on tarkoitus syksyllä aloittaa Myyrmäen, Louhelan ja Martinlaakson asemien ensi vaiheen kunnostustyöt. Korjaus- ja parannustyöt etenevät edellä mainitussa järjestyksessä, joten Martinlaakson asemaan käydään käsiksi vasta jossakin vaiheessa vuotta 2011, ellei myöhemminkin.
Asemat omistaa Vantaan kaupunki.

Vantaan Sanomat 3.2.2010
Lähiönäyttämö täytti 30 vuotta
Martinlaaksossa majaileva Vantaan lähiönäyttämö on saavuttanut 30 vuoden iän. Sen perustamiseksi toimivat 1979 aktiivisimpina Jaakko Lemponen ja hannele Kivimäki.
- He halusivat teatterin lähiöön. Alkuvuosina Lemponen ohjasi esityksiä, ensimmäinen teatteritila oli Myyrmäen Kuohukujalla, teatterintoimintaan vuonna 1980 mukaan tullut kaarina Kollin muistelee.
Melko pian teatteri muutti Martinlaakson koulun auditorioon, josta 16 vuotta sitten muutettiin nykyiseen paikkaan Martinlaakson nuorisotilaan. Nuorisotila on nyt purku-uhan alla. Suunnitelmissa on, että nuorten tilat sijoittuisivat peruskorjattavaan ja laajennettavaan Martinlaakson kouluun, mutta remonttiaikataulusta ei ole tietoa.
Purkaminen olisi surullinen juttu. Meille on luvattu uudet tilat, kaupunki näkee toimintamme arvokkaana, vaikka vuosien varrella olemme välillä kamppailleet olemassaolostamme tosissaan, Kollin sanoo.

Vantaan Sanomat 30.-31.1.2010
Jo 17400 nimeä kerätty terveysasemien puolesta
(Otteita Martinlaakson osalta)...Jo yli 17400 vantaalaista on allekirjoittanut adressin nykyisten terveysasemien ja terveydenhuollon lähipalvelujen säilyttämisen puolesta.
- Tämä osoittaa, miten tärkeänä julkisia terveyspalveluita pidetään, sanoo Vantaan terveyspalvelut -kansanliikkeen aktiivi Juha Kovanen. Vetoomuksen voi allekirjoittaa 120 paikassa, kuten apteekeissa, kirjastoissa ja ravintoloissa. Lisäksi adressi löytyy netistä.
Vantaan sosiaali- ja terveysasemien tulevaisuutta suunnitellaan parhaillaan. Sosiaali- ja terveyslautakunta saa esitykset eteensä huhtikuussa.
- Me keräämme poliitikoille kaiken tarvittavan tiedon päätöksenteon pohjaksi, toteaa terveyspalveluiden johtaja Timo Aronkytö.
Valmistelu perustuu Vantaa-sopimukseen. Sen mukaan sosiaali- ja terveysasemaverkostoa kehitetään niin, että kolmesta asemasta tehdään laajan palvelun yksiköt, jotka tarjoavat myös erikoissairaanhoidon palvleuita. Näitä täydentävät kevyet lähipalvelut.
- Erikoissairaanhoidon palveluita saa enemmän Vantaan rajojen sisäpuolelta, huomauttaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen.
Martinlaakson terveysaseman sulkeminen ja palveluiden siirtäminen Myyrmäkeen pn Mäkisen mukaan hyväksytty jo aiemmin palveluverkkotoimikunnassa.
Kansanliike järjestää 11. helmikuuta Korsossa yleisötilaisuuden. Paikalle on kutsuttu poliitikoita sekä sosiaali- ja terveystoimen johtoa.

Helsingin Sanomat 21.1.2010
Vantaan vanhat ostoskeskukset saattavat saada moukarista
(Otteita Martinlaakson osalta)...Vantaalla on kaikkiaan kolmekymmentä 60-70-luvuilla rakennettua ostoskeskusta ja osa niistä seisoo kehityksen tukkeena.
Martinlaakson betoninen (aseman) ostoskeskus törröttää aavemaisen autiona ruosteisine nurkkineen asemaa vastapäätä (vieressä). Kiinteistön tilalle rakennetaan 12-kerroksinen (osin 15-kerroksinen) asuintorni liiketiloineen.
Myös lähistön Martinkeskus odottaa purkutuomiotaan. Vuonna 1970 rakennetun ostarin tilalle on suunniteltu asuntoja, mutta kiinteistön säilyttämistä pohditaan vielä. (Suluissa toim. huomautukset)

Kaupunkilehti Vartti 20.1.2010
Aaveostari odottaa yhä purkupäätöstä
Martinlaakson aseman ostoskeskus on tyhjentynyt yrityksistä. Ostarin purkupäätöstä ei kuitenkaan ole vielä tehty.
- Tarkoituksenamme on viedä uuden ostoskeskuksen investointiohjelmaCityconin hallituksen käsittelyyn tämän vuoden alkukuukausien aikana. Mikäli investoinnit siirtyvät, nykyisen rakennuksen purkamista käsitellään sitten erillisesti. Kyllä se ostoskeskus vielä näillä lumilla lähtee, kiinteistön omistavan Citycon Oyj:n kiinteistökehitysjohtaja Jukka Posti sanoo.
Martinlaakson asukkaat ja aseman ostoskeskuksen yrittäjät olivat pitkään epätietoisia siitä, mitä rakennukselle tapahtuu. Ajan kuluessa useat arvelivat, että Citycon on luopumassa hankkeesta. Miksi aikaa kului niin pitkään eikä varmoja päätöksiä ole vieläkään tehty?
- Meidän mielestämme aikaa ei ole kulunut kauan - etenkin, jos huomioidaan mitä maailman taloustilanteessa on tapahtunut. uudessa ostoskeskuksessa vain pitää olla tietty vuokrausaste ennen kuin rakennuspäätös tehdään, ja meillä on ollut asiassa tietty vaikeusaste, Posti muotoilee.
- Ei ole harvinaista, että vanha ostoskeskus on tyhjillään. Yrittäjiä ei voi pitää loputtomasti epätietoisuudessa ja siksi meidän oli tehtävä linjaukset tämänkin ostoskeskuksen suhteen, hän jatkaa
Myös aseman ostarilla toiminut martinlaaksolaisten kantakuppila Martinralli sulki ovensa lopullisesti vuoden vaihteessa. Ravintola ei jatka uudessa ostoskeskuksessa. Sen sijaan Martinrallin omistanut HOK-Elanto käy neuvotteluja toisenlaisen ravintolan perustamisesta uuteen ostoskeskukseen.

MARTINLAAKSON ASUKASYHDISTYS RY TOIVOTTAA MENESTYKSEKÄSTÄ UUTTA VUOTTA 2010!

Tästä pääset vanhempiin uutisiin vuosilta 1996 - 1997, 1998, 1999, 2000, 2001, 2002, 2003, 2004, 2005, 2006, 2007, 2008 ja 2009

Sivun alkuun Pääsivulle

Olet :s näillä sivuilla kävijä 16.4.1997 jälkeen.
Kiitos käynnistä! Pistäydy uudelleenkin.

Tästä näet
tarkempaa statistiikkaa
sivuilla käynneistä.
Käynnistetty 19.5.2004. Käyntejä sitä ennen 25900.

LKV Tuija Hurme Oy

Martinlaakson Kuntoapu

Martinlaakson
Kukka-Aitta Oy

Smart Travel

Pakettiauton vuokraus

Vapaata mainostilaa
martinlaaksolaisille
yrityksille
Ota yhteys tästä