Tästä pääset katsomaan perusparannuksen etenemistä kuvakatsauksen muodossa
Tästä diaesityksen muodossa
Ja tästä muihin peruskorjaustoimenpiteisiin Martinlaaksossa
1991
Jo maaliskuussa vuonna 1991 pidettiin ensimmäinen kolmen Laajaniityntien varrella sijaitsevan taloyhtiön yhteinen hallitusten välinen kokous, jossa luotiin suuntaviivoja silloin jo 20-vuoden ikäisten rakennusten kunnon selvittämiseksi ja perusparannustoimenpiteisiin ryhtymiseksi.
Joitakin merkittäviä korjaustoimenpiteitä oli jo aiemmin suoritettu taloyhtiö-kohtaisesti kuten kattoremontit, lämmönvaihtimien uusimiset jne., mutta yhteiseen hankkeeseen oli nyt tarkoitus lähteä, koska edessä olivat mitta-vammat perusparannustoimenpiteet ja yhteishankkeella odotettiin saavutet-tavan merkittäviä etuja. Olivathan yhtiöiden talotkin lähes identtiset ja aivan samanikäiset ja ongelmatkin siis hyvin vastaavankaltaiset.
Näillä taloyhtiöillä oli jo aiemminkin ollut keskinäisiä yhteydenpitoja omista-vathan ne yhdessä Laajaniityntien paikoitustontin, jota käytetään taloyhtiöiden yhteisenä asuntovaunujen paikoitusalueena.
Mukana olivat As. Oy Erkin-Salpan, As. Oy Tapion-Salpan ja As. Oy Salpa-lehdon silloiset hallitusten jäsenet. Tässä kokouksessa esiteltiin parvekelasi-tusratkaisuja (Parvekenikkarit Oy) sekä mahdollisia ikkunasaneerauksia (Alumglas Oy).
Kesän 1991 aikana suoritetiin rakennuksien kattojen kuntokartoitus (Lemminkäinen Oy), josta mm. As. Oy Tapion-Salpa
sai korjaustarjouksen 12.9.1991.
Syksyllä (tarkasti ottaen 12. - 13.9.1991) suoritettiin sitten jokaisen asunnon kaikkien ikkunoiden perusteellinen kuntokartoitus rkm Aki Schadewitzin toimesta kaikissa kolmessa taloyhtiössä.
KORJAUSTOIMIKUNTA PERUSTETAAN...
Ensimmäinen em. kolmen taloyhtiön hallituksien puheenjohtajien keskinäinen korjaustoimikunnan kokous pidettiin 11.12.1991. Kokousessa luotiin suunta-viivoja julkisivujen kunnon, korjausaikataulun ym. kartoittamiseksi. Silloin keskusteltiin myös mahdollisista julkisivujen vaurioista ja niiden korjaus-menetelmistä. Tilaisuudessa oli läsnä myös tutkimusjohtaja DI Kari Immonen Renova-tiedosta.
1992
Korjaustoimikunnan toinen kokous pidettiin 13.2.1992. Nyt oli valmiina jo jonkinasteinen alkukartoitus yhtiöiden
korjaussuunnitelmaksi. Tästä oli laadittu 10-sivuinen dokumentti tarkastettaviksi kohteiksi (10.4.1992).
PROJEKTI KÄYNNISTYY...
ER-TA-SA -projektin voidaan katsoa alustavasti käynnistyneen 9.4.1992 laaditun projektiluonnoksen "ER-TA-SA-PRO-JEKTI JULKISIVUJEN JA YMPÄRISTÖN PARANTAMINEN" pohjalta.
Nimensä projekti sai aivan yksinkertaisesti mukana olevien taloyhtiöiden nimistä: ERkin-Salpa, TApion-Salpa, SAlpalehto.
Työryhmään kuuluivat: Aki Schadewitz As. Oy Erkin-Salpasta, Pertti Kajas-lahti As. Oy Tapion-Salpasta, Pekka Sulonen As. Oy Salpalehdosta, isännöitsijä Aki-Pekka Hietanen Martinlaakson Huolto Oy:stä ja Kari Immonen Renova-tiedosta työryhmän sihteerinä.
Kolmas työryhmän kokous pidettiin 9.4.1992. Tällöin mukana olivat jälleen kolmen taloyhtiön hallituksien jäsenet.
1993
Keväällä 1993 mukaan suunnitteluihin otettiin korjausrakentamiseen erikois-tunut arkkitehtitoimisto Erat ja Osara Oy, joka järjesti alkajaisiksi asukas-kyselyn. Kysely oli jaettu kolmeen pääosaan: ulkoalueet, yhteistilat ja oma asunto. Kyselyn pohjalta laadittiin kattava luettelo asukkaiden mielipiteistä.
Seuraavaksi vaiheeksi oli määritelty julkisivujen ja parvekkeiden kuntotutkimus, jonka suoritti Imatran Voima Oy:n betonilaboratorio Aki Schadewitzin johdolla. Tutkimuksesta julkaistiin taloyhtiöille parikymmensivuinen tutkimusselostus (25.8.1993)
Tämän jälkeen oli vuorossa rakennuksien ja piha-alueiden kuntoarviointi Erat ja Osaran edustajien toimesta. Kuntoarviosta julkistettiin myös tukeva kuntoarviopaketti (29.9.1993), jossa oli esitetty kohta kohdalta tarkastajien laatimat havainnot liitteinä kunnossapitotarkastuspöytäkirjat.
1994
Helmikuussa oli valmiina taloyhtiökohtainen alustava kustannusarvio. Maalis-kuussa saatiin Alumglas Oy:ltä erillinen
tarjous ikkunoiden kunnostuksesta. Arkkitehtitoimisto oli laatinut rakennustapaselostuksen perusparannus-toimenpiteistä sekä useamman version kustannusarvioiksi.
ER-TA-SA -PROJEKTI PERUSTETAAN...
22.3.1994 pidettiin suunnittelun aloituspalaveri, jossa ER-TA-SA -projekti varsi-naisesti perustettiin. Kutsuttuina olivat kaikki projektin osapuolet: taloyhtiöiden hallituksien edustajat, Leo Osara, Seppo Kuitunen Suunnitteluarena Oy:stä, Raimo Karino Rakennuttajatoimisto Karino Oy:stä ja kokoonkutsujana isännöitsijä Aki-Pekka Hietanen.
Kokuksessa todettiin erilaisten aiempien alustavien tutkimusten edenneen jo niin pitkälle, että varsinaisen korjaustyön suunnittelu voitiin aloittaa. Tarvittiin vain kaikkien kolmen taloyhtiön yhtiökokouksien päätös yhteisiin perus-parannustoimenpiteisiin ryhtymisestä.
Tässä kokouksessa sovittiin myös tehtävien jaosta:
Leo Osara toimii pääsuunnittelijana ja hoitaa arkkitehtisuunnittelun ja rakennuslupiin liittyvät tehtävät sekä varsinaisen työselityksen teon, Seppo Kuitunen hoitaa rakennesuunnitteluun liittyvät tehtävät ja Raimo Karino projektiin liittyvät rakennuttajatehtävät sekä työn valvonnan.
31.3.1994 julkistettiin yhteinen kirjelmä, jossa todettiin kaikkien kolmen taloyhtiön osallistuvan hankkeeseen, jonka silloinen kustannusarvio oli 7,5 miljoonaa markkaa (Erkin-Salpan osuus 2,3 Mmk, Tapion-Salpan 2,47 Mmk ja Salpalehdon 2,7 Mmk).
Tässä vaiheessa saattoivat taloyhtiöiden edustajat todeta joutuneensa aivan uusien asioiden sumaan projektin saadessa yhä mittavampia kuvioita.
Oli selvää, että tähänastiset suunnitelmat eivät välttämättä miellyttäneet kaikkia asukkaita. Erilaisia mielenilmaisujakin esiintyi taloyhtiöiden asukkaiden välillä ja hallituksien toimenpiteitäkin vastaan.
Mutta asiat etenivät... Taloyhtiöille oli jo kaavailtu valtion perusparannus-avustusta 160 000 mk kullekin aiempien kokonaiskustannusarvioiden perusteella. Kevään mittaan kustannusarvioesitykset täsmentyivät yhä.
Huhtikuussa taloyhtiöiden hallitusten kaikki jäsenet pääsivät tutustumaan valmistuneisiin luonnospiirustuksiin ja pian tämän jälkeen (28.4.1994) pidettiin taloyhtiöiden asukkaille myös tiedotustilaisuus, jossa oli esillä useita eri julkisivuvaihtoehtoja. Näistä saivat asukkaat esittää mielipiteensä.
4.5.1994 pidetyssä ER-TA-SA-projektiryhmän kokouksessa todettiin asuk-kaiden valitsemat julkisivuvaihtoehdot taloyhtiöittäin. Seuraavassa kokoukses-sa (23.5.1994) oli esillä arkkitehtitoimiston laatima korjausesitys julkisivu-korjauksista sekä Karinon laatima korjausaikataulu, jonka mukaan kaiken-lainen "paperityö"; urakkasopimukset, piirustukset, luvat jne. valmisteltaisiin kesän aikana, jotta varsinaisiin korjaustoimenpiteisiin päästäisiin keväällä 1995.
Alkukesän aikana pidettiin vielä pari kokousta, joissa mm. valmisteltiin urak-katarjoukset rakennusyhtiöille toimitettaviksi ja valittiin urakoitsijaehdokkaat (12).
Määräaikaan mennessä (2.9.1994) saatiin urakkatarjoukset vain viideltä rakennusyhtiöltä. Virallinen urakkatarjouksien avautilaisuus pidettiin 5.9.1994. Urakkatarjoukset olivat lähettäneet NHK-Rakennus Oy, Polar-Rakennus Oy, Rakennusliike Henry Kataja Oy, rakennus Oy Leo Heinänen ja WPL-Systems Oy.
Syksyn mittaan lähetettiin ehdokkaille vielä tarkistustarjouspyynnöt ja loka-kuun lopussa sovittiin jatkoneuvotteluista urakoitsijaksi valitun Rakennus Oy Leo Heinäsen kanssa. Marraskuun aikana taloyhtiökohtaiset urakkatarjoukset vielä täsmentyivät.
1995
Ensimmäinen asukastiedote Rakennus Oy Leo Heinäseltä tipahti asuntojen postiluukuista. Siinä kerrottiin jukisivujen ja parvekkeiden korjaustöiden aloittamisesta.
Erillisenä urakkana Alumglas Oy ilmoitti tiedotteessaan asukkaille etuikkuna-asennusten aloittamisesta viikolla 34 (1995).
Kevään aikana sitten ilmaantui valtaisat määrät telinerakennelmia ja työmaa-parakkeja paikalle. Kuten jo alustavissa tutkimuksissa oli todettu alkuperäisen julkisivumaalin sisältävän asbestia, oli talot "pussitettava" hiekkapuhallustöiden ajaksi. Urakoitsijan kanssa saatiin kuitenkin sovituksi, että pussittaminen tapahtuu yhdellä pitkällä sivulla kerrallaan, jotta edes asuntojen jonkinasteinen tuulettaminen kävisi mahdolliseksi korjaustöiden aikana ja varsinkin kesähelteillä.
Hiekkapuhalluksien jälkeen päästiin sitten julkisivujen pinnoitustöiden pariin. Kaikissa taloyhtiöissä oli yhteisesti sovittu lisälämmöneristeiden asentami-sesta rakennuksien päätyihin. Pinnoitteina käytettiin värillisiä betoniruisku-pinnoitteita asukkaiden valitsemien väritysmallien mukaisesti.
Korjaustyöt edistyivätkin sitten kesän aikana verrattain ripeästi kaikkien kolmen taloyhtiön osalta (yhteensä kuusi kookasta kerrostaloa). Niinpä syyskuussa voitiin asukkaille ilmoittaa korjaustöiden olevan valmistumassa.
|
